26.11.2013

Hyviä ja huonoja uutisia

Huonot ensin: Raisalla on toden näköisesti nenäpunkki :/ Aivastelua, kuorsausta, välillä omituista ryystämistä ja kuonon raaputtelua. Onpa nenästä valunut kirkasta juoksevaa eritettä. Siinäpä ne oireet lyhykäisyydessä on. Kuulostaa siltä kuin hengitystiet ois ahtaalla. Siihen sitte loppu viikosta lääkekuuri.



Juoksentelua se ei ainakaan hiasta.

Hyviä uutisia sitten: Raisa on jotenki....reipastunut? Juu niin siltä se tuntuu, kun katsoo tuota pientä nakkia niin on loppu turhat haukkumiset (okei...lelua pyytäessä haukkuu, mutta ei usein...) ei huutele meijän perään, nukkuu autossa. Tietääköhän se,että Elmeri on nukkunut pois? Niin me aatellaan.

Lokakuussa 2013

Hyviin uutisiin luen myös runsaan lumen. Kävelimme eilen lähimaastossa lepuuttamassa aivoja...Raisa ei lepuuttanu sillä alueella jolkottelee kettu, porot kulukee, hiiret menee, orava hyppii ja vissiin lumikko tms. pyörii ettimässä evästä...Tai mitä sitte ruuka tehäkkään.


Kieltämättä on aika orpo olo olla yhen koiran kanssa ja helppoa. Raisan kanssa ei ole koskaan tarvinnu pohtia mitä sen mielessä tapahtuu tai tulee tapahtumaan: sen tietää heti. Ulko-oven aukaset niin nenä vie mennessään ja poron kakka. Olen kiitellyt Raisan oppimiskykyä ja uskoa,että kaksjalkanen tietää paremmin...Useimmiten ja tähän kuuluu ei koske- ja irti-käskyt. Onneksi...olisimme siinä itessään kaulaa myöten.

Toisaalta on helppoa olla näin. Onko väärin sanoa niin? En tiedä, mutta toisaalta tunnen helpotusta ettei Elmeri ole kärsimässä. Helppoa senkin puolesta,että Raisalla ei ole koskaan ollut mitään suurempia ongelmia.


Naperolla on kuitenki sama ongelma, kun Elmerillä: ei voi sietää nautaa eikä sikaa. Naudan puruluita pystyy syömään, mutta jos sitä on enemmän ruuassa alakaa rapsuttelu, rinnan alta iho menee huonoksi, karva lähtee ja korvat töhnii. Tämä onki heleppo välttää, ei vaan osteta nautaa taikka sikaa.

Emännällä alakaa työhommat,joten blogi voi olla välistä hiljanen, mutta täällä me ollaan ja eletään tottuen siihen,että meitä on vaan kolme.

5 kommenttia:

  1. Voi miten harmillinen vaiva Raisalla :/ Onneksi on kuitenkin hoidettavissa pois.

    Varmasti on erilainen tunnelma ja olo laumassa kun määrässä on mäyräkoiran mentävä aukko...kyllähän se vaikuttaa varmaan Raisaankin. Ja vaikka nyt olisikin helpompi olla, ei se tarkoita etteikö olisi valtavasti rakastanut. Tokihan se muuttaa kaiken, jos toinen pieni on koko ajan kipeänä, onhan sitä itsekin sitten herkillä ja joutuu jatkuvasti miettimään, että onko sillä kipuja, mitä tuo ilme ja ele tarkotti, kertooko se siitä, että siihen sattuu jne. jne.

    Tuo aika on tosi raskasta ja suru on koko ajan lähellä; yhden puuttuminen on valtava menetys, iso muutos, mutta loppujen lopuksihan se oli ainut mahdollinen ratkaisu. Elmerillä on nyt hyvä olla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka arki onkin helpompaa, kun ei tarvitse "vahtia" millainen vointi koiralla on, mutta Elmeri tulee olemaan aina tärkeä meille. Olihan se meidän molempien ensimmäinen oma koira. Uskon,että Elmeri on aina lähellä <3

      Poista
  2. Voi kurjuus tuota punkkia!:/ Mut muuten teijän uutiset kuulostaa tosi kivoilta. Ihanaa, että jaksatte taas iloitakin.
    Voimia ja valoisia ajatuksia teille uuteen tilanteeseen totuttelemiseen!<3

    VastaaPoista
  3. Ihania talvisia kuvia! Meillä täällä vielä odotellaan ensilunta saapuvaksi...

    Kivoja kuulumisia teillä - tuota nenäpunkkia lukuunottamatta! :)

    VastaaPoista