17.3.2015

Auringon paisteessa



Me ollaan nautittu auringon paisteesta, sen noususta ja laskusta. Kevät on kyllä parasta aikaa vuodesta, kun ulkona jaksaa ja pystyy olemaan kauan, pääsen istuttamaan siemeniä ja seuraamaan niiden kasvua. Viljoha nauttoi mullan haussa, tarkasti ruukut,että ne on istutus kelpoiset ja maisteli multaa taaten taimien turvallisen kasvun.


Apulainen piti tärkeän tauon työn ohessa


Raisa on siirtynyt astetta vaativimpiin touhuihin ja ruennut arkeologiksi.


 Arkeologi tutkii maaperää erittäin tarkkaan ennenkuin aloittaa kaivannot. Tämä tietenkin tuo omistajalle enempi huoltotoimenpiteit: tassut ovat kovalla koetuksella ja tassujen välien kuivaaminen erityisen tarkaksi puuhaksi. Raisalle on nousut furupatteja kahteen varpaan väliin :/ Malaseb täältä tullaan pesuun!

10.3.2015

Kotia etsimässä -projekti

Eih, emme ole etsimässä kotia kummallekkaan koiralle vaan meille kaikille omaa kotia. Olemme asustelleet vuokralla tässä ihanassa kodissa jonkun aikaa, mutta nyt on elämän tilanne sellainen, että voimme ostaa oman kodin.

Tässä asumme nyt

Nykyinenkin on ihan kiva, mutta joiltain osin alkuperäiskuntoinen eikä tähän pysty mm. perhettä perustamaan eikä ole juurikaan niin tilava, kun kuvissa näyttää. Hieman on hukkaneliöitä.

Se mitä kaipaamme uudelta talolta on iso tontti ja nyt puhutaan isosta. Ainakin puoli hehtaaria maata ja mielellään se hehtaari saisi olla. Talon isäntä harrastaa enempi ja vähempi autotallissa, joten sellainen rakennus vaatii jo neliöitä, mitä ei tässäkään ole riittävästi. Minä harrastan kasvimaata ja puutarhaa, joten tahdon oman hyöty puutarhan ja kasvimaan mistä ammentaa niin itselle kuin koirille syötävää (muistatte varmaan postauksen: http://therallieteam.blogspot.fi/2014/10/raisan-allergia.html)


Tämän kevään ekat siemenet laitettu itämään

Kävimme jo kahtomassa yhtä taloa koirien kanssa, mutta piha rakennuksen oli purkukuntoisia. Tietenkin koirien takiakin maalänttiä saisi olla enempi ja mielellään tontin sijaitsevan metsän vieressä.




Näissä kuvissa käytiin ihan vartavasten hiekkamontulla juoksemassa ja kivaa oli! Raisa ja Viljo tosin tyytyväisenä ovat nykyiseenkin, kun on mistä juosta. Harmi vaan, kun se ei oma ole. Etsintä siis jatkukoon.

1.2.2015

Luolalle menoa!

Raisa kävi eilen ensimmäisessä LUT-kokeessa :) Tulokseksi tuli LUT B 40pist.



Sen verran rankkaa oli,että poseeraukset hoidettiin pikemminki näin:



Tyhjää luolaa tarkistaessa tiesin,että pisteitä rokotetaan, koska Raisa haukkuu luolastossa vaikka siellä ei saalista ole. Tässäkin kävi niin,että aina ahdingon eessä Raisa haukku.

Jos saadaan toinen B tulos niin siirrymme A tasolle.

Muuten me ollaan vaan oltu ja juostu ulkona. Umpihanki treenit on hyviä. Mitä nyt tässä häirinny emännän usean viikon flunssa niin on jääny aksailun alotuskin tuonnemaksi Viljon kanssa. Tässä kuussa toivon,että saadaan kurssipaikka ja päästään treenaamaan omalla ajallakin. Taidan kokeilla Raisankin kanssa vielä aksailua ;)








"Koppi!"







Vähä tällästä hullua tää meno välillä, mutta eihän se haittaa?? ;) Viljo kasvanu isoksi pojaksi ja jopa korvat tulleet takaisin kuuntelemaan mitä ympärillä tapahtuu.

Raisan paino saatiin 8,8kg. Nyt on sutjakkaassa kunnossa tytteli. Näissä kaikissa kuvissa ollaan missin mitoissa. Jospa sitä kesällä päästään näytelmiin ihon puolesta. Ainakin nyt näyttää karva palailevan pikku hiljaa. Hyvin hidasta paraneminen on ja sinkkiä ollaan reilummin annettu. Kutinaa ei ole ja muutenkin iho on pehmeä kuin vauvan peppu. Ruokaan olen molemmille lisänyt kreikkalaista jogurttia korkean rasvapitoisuuden vuoksi, joten molemmilla on kimmoisa, terveän vaaleanpunainen iho ja anturat on pehmetä. Kannattaa kokeilla!

2.12.2014

Lumi....Missä olet?

Nyt on lunta, mutta tässä välissä ollut niin ankeita päiviä,että talvisia kuvia on vain harvoja. Tässä teille marraskuun alun kuvia:


















"Kyllä minä täältä takaa tulen!!"










Meillä on ollut hiljaiseloa jo pitemmän aikaa ja niin vaan se on, kun harrastaa näitä koiramaisia lajeja, käy töissä ja pyörittää sitä normaali arkea niin tuntuu ettei sitä aikaa jää. Hirveän harmi, kun tykkään tästä bloggailusta.

Mutta eipäs surkutella enempääsä sillä minulla on ilo uutisia:

Raisa syö enään 1/4tbl kortisonia ilman kutinoita ja karva kasvaa takaisin :) Ruuasta on poistettu epäsopivat, joten vatsakin on rauhottunut. Iho on välillä kuiva, joten alan kallistua atopiaan, joka altistaa allergioille. Siitepöly kautta odotellessa....
Lisäksi Raisa on saatu laihdutettua ihanne painoonsa, joka on suunnilleen 9,3kg. Tässä vaiheessa alakaa sen verran hyvin tuntua kylkiluut,että enempää ei kärsi painon tippua. Nyt sitten alakaa se ruuan säätäminen,että mikä määrä se on, joka pitää painon suurin piirtein tuossa. Toki ruuan määrään vaikuttaa aktiviteettitaso.

Ja arvatkaa mitä!! Raisa on valmis luolakokeeseen. Jesh!!! :) Emäntä ja isäntä on niin happy, happy,että kuulutin siitä jopa Viljon kasvattajalle :D Siis aivan huippua,että me saadaan tyttelille käyttötulos ja vietti on niin voimakas,että ehkä...ehkä tulevaisuudessa voidaan ajatella KVA-L arvoa nimen eteen. Raisan kunto, kun muutenkin saatu kohilleen niin näyttelyt kutsuu taas. Oon kyllä ihan hirrrrveän ylpeä pikku nakista.







Viljo on käynyt agilityn jatkokurssilla ja osaa mennä suurinpiirtein kolmen esteen sarjaa, jos ei ole takakäännöksitä tms. Olemme siis opetelleet keinun kolahdusta ja enään se ääni ei hetkauta Viljoa ollenkaan. Takakäännös meni hyvin jo toisella treenikerralla, mutta käsiavuin suorittaa sen. Pelkkä käskyn sanominen ei vielä riitä. Nyt ollaan pääsemässä siihen pisteeseen, kun minun pitää ihan tosissaan miettiä missä seison ja miten ohjaan kropallani koiraa. Opin koko ajan paljon lisää ja tuntuu,että Viljo tajuaa jutut jo sillä hetkellä. Viljo osaa myös nykyisin odottaa käskystä, myös häiriössä irti. Tää on ihan sika hienoa, se katsekontakti on niin hyvä jo,että hyvä etten ylpeydestä itke.



Mitä sitä teille kuuluu?